Lentoreittimme lauantaina kulki Helsingistä Reykjavikiin, josta jatkoimme tunnin odotuksen jälkeen suoraan Portlandiin. Hyvästelimme saattajat Helsinki-Vantaan lentokentällä ja päätimme yhteismielin tehdä tämän jo parkkipaikalla, koska kokemuksesta kaikki tiedämme, että varsinkin lapsistamme vanhin voi jäähyväistuskissaan lähteä turvatarkastuksesta vielä ihan mihin suuntaan tahansa.
Surullisten jäähyväisten jälkeen, pakkasimme kaikki 8 matkalaukkua, sekä samaisen määrän käsimatkatavaroita kahteen matkatavarakärryyn. Avuksi näitä työntämään tuli onneksi toiseksi nuorin veljistäni. Tavoitteemme oli siirtää koko karavaani sujuvasti lentokentän toiseen kerrokseen mistä lähtö tapahtuu. Tähän siirtymiseen on kaksi vaihtoehtoa, hissi tai liukuhihna joka kulkee kerrosten välillä. Valitsin tietenkin sen jälkimmäisen.
Tunsin kuinka matkatavarakärryn pienet renkaat lukkiutuivat liukuhihnassa oleviin pieniin uriin, mutta jo heti alussa kärryn päällä oleva paino pyrki siirtämään kärryjä alaspäin kohti työntäjäänsä. Onneksi työntökahvassa on lukitus, jota painamalla kärryn liikkeen voi estää. Jo tässä vaiheessa rajoittunut insinöörimieleni alkoi miettimään mahdollisia haasteita liukuhihnan yläpäässä.
Kärryt lähestyivät uhkaavasti liukuhihnan päätepistettä ja suunnittelin mielessän jarrun vapautuksen sulavasti ennen loppua. Vapautin jarrun mielestäni sujuvasti, mutta jotakin meni pieleen. Kärryjen pienet eturenkaat kääntyivät 90 astetta sivuttain ja tunsin kuinka kärryjen peräpää alkoi kevenemään ja pyrkivän kohti kattorakenteita.
Kärryt pamahtivat etukenoon, jolloin kaikki matkatavarat lensivät kyydistä tukkien koko liukuhihnan poistumisaukon. Samassa mieleen iski kauhukuva perässä tulevista veljeni työntämistä kärryistä, joita liukuhihna uskollisesti puskee eteenpäin välittämättä yhtään matkalaukkujen ja kärryn sekaisesta padosta jonka sain aikaan yläpäähän. Onneksi Tarzanin ketteryyden omaava pikkupoikamme J, hyppi ketterästi kaikkien esteiden yli, samalla kun itse konttaan etsimään liukuhihnan hätäpysäytysnappia. Siinä meni ehkä noin 10 sekuntia kunnes löysin tämän noin 10mm halkaisijaltaan olevan ja hyvin piilotetun painikkeen. Mutta tässä samassa ajassa tyttömme S oli ehtinyt jo juoksemaan paniikissa liukuhihnan muutaman kerran päästä päähän. Kaikki päättyi onneksi hyvin ja ainoaksi vahingoksi koitui muutama nirhauma allekirjoittaneen jalassa.
Loppumatka meni onneksi loistavasti. Lapset olivat lennolla äärimmäisen reippaita ja kaikki jopa nukkuivat muutaman tunnin matkan aikana. Maahantulo meni ihmeellisen ripeästi ja saimme koko karavaanin tänne Airbnb:stä vuokrattuun taloon jouhevasti. Mukava yllätys oli myös se, että täällä on ollut aurinkoista ja päivälämpötilat 20C - 25C välillä. Keskiviikkoon asti jatkuu näin, sitten tulee viikon mittainen sade, mutta onneksi ei kylmä ja kaikki taivaalta tuleva pitäisi olla vettä.
Saimme eilen myös hankittua paikalliset SIM-kortit joten meidät saa parhaiten kiinni joko Messengerillä tai Whatsapilla. Tekstiviestit suominumeroon luetaan harvakseltaan.


Loistava kuvaus liukuhihna tapahtumista. Nauroin ääneen. Lisää hyviä juttuja.
VastaaPoista