8 matkalaukkua ja 8 käsimatkatavaraa

Pakkaaminen on mielenkiintoinen prosessi. Itse olen lukuisilla työmatkoilla jättänyt pakkaamisen aina siihen aivan viimeiseen hetkeen. Tämä käytös on tullut jopa täysin tavaksi, kun mannerten välisiä työmatkoja on takana jo niin monta, että niitä on mahdotonta enää laskea. Olen päätellyt, että tämä pakkaamisvastaisuus tulee siitä, että matkalle ei tunnu mukavalta lähteä ja alitajuntaisesti odottaa jotakin, joka viime hetkellä peruisi edessä olevan reissun ja näin ollen pakkaamista ei tarvitse aloittaa ollenkaan.

Viimeisen viikon aikana olen huomannut, että koko perhe on samaistanut tämän samaan ajatusmaailman. Tämä on siis heillekin, kohtuullisen vaikea asia käsitellä ja kaiken tämän mukavan taakse jättäminen on ymmärrettävästi tuskallista.

Tammela Kytö on varmasti samanlainen omakotitalotaajama kuin tuhannet muutkin Suomessa. Silti tästä tekee jokin niin erityisen. Tänään käydessäni toistaiseksi viimeistä kertaa Yhtiön Tampereen konttorilla kuulin, että naapurissa aikanaan matkapuhelimia tehneen yhtiön palveluksesta siirtyi monia perheitä Seattlen Redmondiin, samalla tavalla kuten me nyt. Mutta he lähtivät eri tavalla. He myivät asuntonsa, autonsa sekä veneensä. He lopettivat pankkitilinsä, eli käytännössä irtisanoutuivat kaikesta siitä, mikä heille oli arkea. Me emme pysty, emmekä halua tätä tehdä. Tämä yhteisö eli naapurit, mutta vielä enemmän tärkeimmät ystävämme, joita he meille ovat, ovat niin tärkeitä, että me haluamme vielä palata ja jatkaa siitä mihin tämä jäi. Sopii vain toivoa, että Kydön dynamiikka ei järky meidän poistumisen jälkeen ja saamme palata takaisin tähän niin mahtavaan yhteisöön.

Nyt yläkerrassa on 6,5 pakattua matkalaukkua. Kahdeksan me saamme ottaa mukaan. Lisäksi S teki tärkeän havainnon lentoyhtiön sivuilta, että saamme ilmeisesti ottaa vielä 2 käsimatkatavaraa mukaan per henkilö, eli lauantaina lähdemme matkaan kahdeksalla matkalaukulla, sekä kahdeksalla käsimatkatavaralla. Pahoittelen hiilijalanjälkeämme jo etukäteen. Lisäksi toivon suuresti, että tämä 8 käsimatkatavaraa pitää todella paikkaansa, sillä sittenhän se riemu repeää, kun alamme "backage drop"- pisteellä arpomaan, että mikä unikaveri jää Suomeen kesää odottelemaan tai mikä Isännän tietokoneen osista lahjoitetaan "check in"-virkailijalle. 

Lennothan meille varattiin Yhdysvaltojen matkatoimiston kautta ja tämä tuntuu sekoittavan kaikki systeemit. USA:n virkailijoiden mukaan meillä on paikat joka lennolle kuten pitää, mutta lentoyhtiön omat nettityökalut taasen kertoo, että paikkoja ei ole varattu. Lopullinen totuus taitaa selvitä vasta lentokentällä, mikäli ylibuukkausta on tapahtunut, lupaamme olla taistelematta lentokenttävirkailijoita vastaan, ainakaan niin paljon, että teidän tarvitsee sitä lukea Iltalehdestä.

Onneksi selailin tuota lentoyhtiön matkavarausta tänään ja jokin sai minut myös varmistamaan passitiedot. Olin onnistunut möhlimään lasten passien numerot niin, että niissä oli yksi kirjain väärin. Oliko sitten alitajuntaista, koska tästähän olisi seurannut se, että he eivät varmasti olisi koneeseen päässeet, mutta parhaani yritin ja se pitäisi riittää.

Huomenna sitten loput tavarat kasaan. Luulen että menee aamun pikkutunneille, koska säätämistä tulee. Nyt saunotaan vielä kun pystyy.

-J