Vanhempainvartit

Pitkästä aikaa vähän kuulumisia. Elämää menee eteenpäin tasaiseen tahtiin. Juuri tuli puoli vuotta elämää tällä puolen Atlanttia täyteen.

Viime viikolla meillä oli lasten vanhempainvartit koululla. Koulua on nyt käyty ensimmäinen semester, joten oli aika tavata lastemme opettajat "Parent Conference:ien " merkeissä. Näihin vanhempainvartteihin on varattu opettajille yksi ilta sekä kaksi kokonaista päivää. Eli oppilailla oli vapaata koulusta viime viikon keskiviikko ja torstai, koska opettajat pitivät vanhempainvartteja. (Lisäksi perjantaikin oli vapaata koulusta, koska oli Veterans Day.) Hieman eritavalla järjestetty nämä vanhempainvarttitapaamiset kuin Suomessa. Tiukka kahden ja puolen päivän rutistus ja sitten on vartit pidettynä.

Jokaiselle oppilaalle ja vanhemmille oli varattu 20 minuuttia aikaa opettajan kanssa. Varttien väliin ei ollut jätetty yhtään väliä, joten tästä 20 minuutista ei lipsuttu. Olin varannut meille ensimmäiset mahdolliset varttiajat tiistai-illalle (16.00 ja 16.20). Ensin meillä oli nuoremman lapsen vartti. Tässä kahdessa kymmenessä minuutissa käytiin tehokkaasti läpi kaikki kokeet ja testit, jotka hänelle on tehty sekä katsottiin miten ne ovat sujuneet. Keskustelussa käytiin vain läpi opillisia asioita, emmekä edelleenkään tiedä kuinka paljon lapsemme sählää, höpisee, vaeltelee tai touhuaa jotain muuta asiaan kuulumatonta luokassa tai muualla koulussa😊

Opillisesta nuorimmaisella menee kuulemma mukavasti. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat edistyneet hyvin. Matikassakin pärjää kuulemma ihan kivasti. Ainoa asia, josta opettaja ei ollut oikein päässyt selvyyteen oli luetun/kuullun ymmärtämisen taso. Kotona tätä englannin osaamista näkyy vielä melko vähän, joten en osaa sanoa miten hyvin nuo opettajan arviot pitävät paikkansa. Mutta yhden asian meidän tokaluokkalainen on ainakin oppinut.... hän käyttää THE sanaa erittäin sujuvasti ja erittäin paljon. Tässä muutama esimerkkilause:

- This is the funny. (Oli tällä lauseella selittänyt luokkakaverille, että kyseessä on vain paloharjoitus, ei oikea tulipalo. Luokkakaveri oli kuulemma vastannut: "This is not funny!")

- This is the not. (jos hän haluaa vastata johonkin, ettei asianlaita ole näin)

- This is my sister's the butt.

(Eilen katseltiin Youtubesta muutama The Joulukalenterin jakso. Jotenkin se tuli mieleen kun kuunteli näitä poikamme lausahduksia....)

Nuorimmaisen vartti kesti tasan kaksikymmentä minuuttia. Sieltä lähdimme koko porukka juoksujalkaa toiselle puolelle koulua tyttäremme varttiin. Myös hänen vartissaan käytiin opillinen puoli läpi. Opettaja oli ottanut printin, missä näkyi tähän astiset suoritukset. Mukavasti on vanhemmalla lapsellammekin mennyt. Ilmeisesti hän puhuu koulussa jo rohkeasti englantia. Kirjoittaminen on alkanut sujumaan. Ainoa asia, joka kuulemma turhauttaa häntä on se, ettei hän pysty vastaamaan niin kuin hän vastaisi, jos saisi kirjoittaa suomeksi. Matikkakin on ruvennut sujumaan ihan kivasti. Alkuun se tuntui vähän hankalalta, koska täällä mekaanisen laskemisen lisäksi vastaukset tulee usein selittää myös sanallisesti. Kertoa siis miksi vastaus on näin. Tai miksi tehtävässä oleva esimerkkilasku on laskettu väärin. Välillä sekä lapsella että vanhemmilla on noussut sauhu korvista, kun tehtävissä on lukenut "Explain your thinking".... Mutta nyt nämä laskut ovat ruvenneet sujumaan, kun niihin on tottunut. 

Jos olen oikein ymmärtänyt nämä olivat lukuvuoden ainoat vartit. Eikä minulla ole oikein selvinnyt missä vaiheessa täällä saa todistuksia tai väliarviointeja. Mutta eiköhän se jossain vaiheessa selviä meille. Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan. 

Ja ensi viikolla on sitten Thanksgiving eli taas pari päivää vapaata aamuherätyksistä ja eväiden tekemisistä 👍

-S

edit: Ihan unohtui mainita eräs asia liittyen vanhempainvartteihin. Pari viikkoa ennen vartteja vanhempainyhdistys lähestyi vanhempia sähköpostilla, jossa pyydettiin jälkiruoka- ja juomalahjoituksia opettajille varttipäiviksi. Vanhempainyhdistys osti suolaista syötävää ja kattoi opettajille opehuoneeseen pöydän koreaksi. Varttien jälkeen tuli vanhempainyhdistykseltä jälleen sähköposti, jossa kiiteltiin jälkkäri- ja juomalahjoituksista. Opettajat olivat olleet kuulemma yllätettyjä ja mielissään, kun pääsivät nauttimaan opehuoneen tarjoiluista ruokatunnilla ja kahvitauolla varttipäivien aikana. Ja varmasti pysyivät opet hyvällä tuulella vanhempainvarteissa, kun oli mahat täynnä 😉

Olen huomannut, että täällä vanhempainyhdistys kiittelee esim. sähköposteissaan opettajia arvokkaasta työstä, jota he tekevät. Toki he myös mahdollistavat lapsille sellaisia juttuja joihin julkisella koulupuolella ei olisi muuten mahdollisuuksia (retket, tarvikkeita luokkiin jne.). Suomessa vanhempaintoimikuntien toiminta taitaa enemmän painottua tuonne oppilaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin tukemisen puolelle.